(teksti on julkaistu sanomalehti Länsi-Suomessa 31.maaliskuuta 2018)
Pääsiäistä vietetään pitkään ja hartaasti. Noin 40 päivää aikaisemmin pidetään kunnon kemut paraateineen ja liha-aterioineen, lapset – ja lapsenmieliset aikuiset – pukeutuvat karnevaaliasuihin ja valmistautuvat seuraavien viikkojen niukempaan ruokavalioon ja pääsiäisen odotukseen. Liharuoat ja eläinkunnan tuotteet karsitaan vähitellen aterioilta pois, niin että uskollisimmin perinteitä noudattavat syövät vain keitettyjä vihanneksia välittömästi pääsiäistä edeltävinä päivinä.
Juhla-aika tiivistyy viimeiseen viikkoon, Suureen Viikkoon, Megali Evdomada.
Kasvihuoneissa kuukausien aikana viljellyt kukat löytävät tiensä näppäriin sormiin, jotka koristelevat keskiviikon ja torstain aikana suuret kantoalustoilla olevat katokselliset kehikot värikkäiksi taideteoksiksi. Niissä hehkuvat kiemuraiset kuviot ja säntilliset ornamentit ovat seurakuntalaisten ihasteltavina koko perjantain ajan kussakin kirkossa. Kyhäelmä on nimeltään Kristuksen Hauta. Se on kehyksenä Jeesusta esittävälle ikonille, joka vastaanottaa sitä katsomaan tulleelta seurakuntalaiselta suudelman ja kädellä tehdyn ristinmerkin.
Entisessä kotikaupungissani on asukkaita 100 000 ja kirkkoja
16. Perjantai-iltana hauta-asetelmat kannetaan pappien,
uskonnollisten symbolien, suitsukkeen
ja hartaan tunnelman
kyllästäminä saattueena halki kaupungin keskustan.
Seurakuntalaiset seuraavat kulkueita, lapset kantavat pieniä
lyhtyjään palavine kynttilöineen ja vanhemmat tarkkailevat
herpaantumatta lyhtyjen keinahduksia.
Pääsiäislauantai kuhisee ja kihisee kiireen sävyttämää toimintaa. Pitää pestä ja valmistaa sunnuntaina käyttöön tuleva grillauspaikka varusteineen, viimeistään nyt pitää hankkia lihat, mikä perinteisimmillään tarkoittaa kokonaista karitsaa. Sitä kypsennetään sunnuntaina vartaassa tuntikausia.Viime vuosina hankinta on usein typistynyt pienempään palaseen tai kyljyksiin.
Vaikka ulkomailla asuvat kreikkalaiset eivät pääsisi käymään kotimaassaan sukuloimassa vuoden aikana, pääsiäisenä jos koskaan he pyrkivät tekemään pitkänkin matkan. Samoin kaupungeissa asuvat matkaavat viimeistään lauantain aikana kotisaarilleen, vuoristokyliin tai maaseudulle lähisukulaistensa luo, oman seurakuntansa kirkkoon pääsiäisen sanomaa vastaanottamaan.
Jerusalemista
asti Kreikkaan lennätetty ja ympäri maata kuljetettu pyhä tuli on
siihen mennessä siirtynyt papeilta lähimpänä seisoville ja siitä
eteenpäin, kunnes ihmisten yhtyessä ylösnousemusta ilmoittaviin
laulettaviin sanoihin, kynttilämeri lepattaa riemukkaasti
kaikkialla.
Kevät on Kreikassa jo
pitkällä. Yhä kuumemmaksi käyvä aurinko on houkuttanut
appelsiini- ja sitruunapuut avaamaan tuoksuvat valkoiset kukkansa,
puutarhat ja luonnonniityt ovat yhtä rairuohoa, harmaalehtisten
oliivipuiden mattona levittäytyvät nurmet kukoistavat kauttaaltaan
keltaisten nuokkukäenkaalien, räikeän punaisten unikkojen ja
heleänsinisten sikurien peitossa.
Tähän lämpimään
mutta vielä raikkaaseen ilmapiiriin sopii hyvin vuoden tärkein ja
hartaimmin odotettu juhla, pääsiäinen.
Kreikan
ortodoksit laskevat sen ajankohdan vanhan, juliaanisen ajanlaskun
mukaan, joten me ja muut gregoriaanista kalenteria noudattavat
juhlimme pääsiäistä yleensä viikkoa, paria, joskus kuukauttakin
aikaisemmin kuin kreikkalaiset. Samalle viikolle osuva pääsiäinen
on ulkomailla asuville kreikkalaisille varsinainen onnenkantamoinen:
mahdollisuus matkustaa kotikonnuille pääsiäisen viettoon kasvaa
samanaikaisten lomapäivien myötä.
Pääsiäistä vietetään pitkään ja hartaasti. Noin 40 päivää aikaisemmin pidetään kunnon kemut paraateineen ja liha-aterioineen, lapset – ja lapsenmieliset aikuiset – pukeutuvat karnevaaliasuihin ja valmistautuvat seuraavien viikkojen niukempaan ruokavalioon ja pääsiäisen odotukseen. Liharuoat ja eläinkunnan tuotteet karsitaan vähitellen aterioilta pois, niin että uskollisimmin perinteitä noudattavat syövät vain keitettyjä vihanneksia välittömästi pääsiäistä edeltävinä päivinä.
Juhla-aika tiivistyy viimeiseen viikkoon, Suureen Viikkoon, Megali Evdomada.
Kasvihuoneissa kuukausien aikana viljellyt kukat löytävät tiensä näppäriin sormiin, jotka koristelevat keskiviikon ja torstain aikana suuret kantoalustoilla olevat katokselliset kehikot värikkäiksi taideteoksiksi. Niissä hehkuvat kiemuraiset kuviot ja säntilliset ornamentit ovat seurakuntalaisten ihasteltavina koko perjantain ajan kussakin kirkossa. Kyhäelmä on nimeltään Kristuksen Hauta. Se on kehyksenä Jeesusta esittävälle ikonille, joka vastaanottaa sitä katsomaan tulleelta seurakuntalaiselta suudelman ja kädellä tehdyn ristinmerkin.
Kukka-asetelma Kristuksen Hauta on valmiina pitkäperjantaina. |

Pääsiäislauantai kuhisee ja kihisee kiireen sävyttämää toimintaa. Pitää pestä ja valmistaa sunnuntaina käyttöön tuleva grillauspaikka varusteineen, viimeistään nyt pitää hankkia lihat, mikä perinteisimmillään tarkoittaa kokonaista karitsaa. Sitä kypsennetään sunnuntaina vartaassa tuntikausia.Viime vuosina hankinta on usein typistynyt pienempään palaseen tai kyljyksiin.
Vaikka ulkomailla asuvat kreikkalaiset eivät pääsisi käymään kotimaassaan sukuloimassa vuoden aikana, pääsiäisenä jos koskaan he pyrkivät tekemään pitkänkin matkan. Samoin kaupungeissa asuvat matkaavat viimeistään lauantain aikana kotisaarilleen, vuoristokyliin tai maaseudulle lähisukulaistensa luo, oman seurakuntansa kirkkoon pääsiäisen sanomaa vastaanottamaan.
Lauantai-illan
aikana kirkot ja niiden edustat täyttyvät parhaimpiinsa
pukeutuneista
ihmisistä.
Jokaisella on kädessään lampada, kapea,
mehiläisvahasta tehty kynttilä.
Pääsiäisliturgia
on kirkoissa on alkanut jo tunti
sitten, ja sisätilat ovat
täyttyneet. Väkeä kerääntyy yhä runsaammin paikalle. Mitä
lähemmäs puoltayötä päästään, sitä kihelmöivämmäksi
suitsukkeentuoksuinen tunnelma tiivistyy, kunnes kaikkien
kreikkalaisten tuntemat sanat ja sävelkuvio kaikuvat
kirkon edustan aukiolle ja kauemmas ympäristöön Christos
aaaneestiii...

Tasan kahdeltatoista yöllä kaikkien kirkkojen
kellot alkavat korviahuumavan kilkatuksen, ilotulitteet paukkuvat,
sukulaiset ja tuttavat jakavat poskisuudelmia toivottaen hyvää
pääsiäistä.
Jos kynttilän liekki säilyy palavana kotiportille asti, sillä voi jättää savunharmaan ristinmerkin oven tai kuistin yläkarmiin perheen ja kodin siunaukseksi.
Jos kynttilän liekki säilyy palavana kotiportille asti, sillä voi jättää savunharmaan ristinmerkin oven tai kuistin yläkarmiin perheen ja kodin siunaukseksi.
Seuraava
päivä on täynnä paistuvan lihan tirinää, savun tuoksua,
piiraita, naurua, ulkona kaikuvaa musiikkia, lasten uusia
lahjavaatteita ja -leluja, vanhusten muisteloita, yhdessäolemisen
auvoa ja liikutuksen
kyyneliä.
Hyvää pääsiäistä!
Καλό Πάσχα!