Translate

lauantai 23. elokuuta 2014

... olen suomalainen ♪ ♫



Vitsit, että sitä ihminen solahtaa sukkelasti mukaan kuvioihin. Ainakin joihinkin. 

Tietokoneemme sijaitsee olohuoneessa, jotta se olisi tasapuolisesti kaikkien käytössä. Samassa huoneessa on tietysti televisio, ja tänä iltana Facebookia selaillessani Joel Hallikainen antoi taustamusiikkia, näkyi olevan kitarakin miehellä kädessä

Minulle tuli niin suomalainen olo. 

Viime viikolla selailuni kohteena olivat sanomalehden ruokatarjoukset. 
- Katos, tuolla onkin jauhelihaa, sika-nautaa, halvalla! Ja siellä on tuota hyvää pehmeän makuista ruisleipääkin tarjouksessa. Sinne siis tekemään päivän ostokset!

Parkkeerasin auton (vielä käytössäni ei ole polkupyörää) mahdollisimman lähelle suuren ruokahallin sisäänkäyntiä välttäen huolellisesti sekä lapsiperheille että liikuntarajoitteisille tarkoitettuja paikkoja. Niin tekevät kaikki muutkin suomalaiset, elleivät sitten ole oikeutettuja niitä käyttämään. 
Tein ostokseni. Mukaani tarttuivat kuin itsestään DaCapo- ja Susu -suklaapatukat, joten se siitä tarjousjahdin mielekkyydestä. Olin ottanut mukaan ison kauppakassin – muovipussi maksoi halvimmillaan 14 senttiä –, ladoin ostokseni siihen, ja lähdin tallustelemaan ulko-ovea kohti. 

Silmäni osuivat Veikkaus ja Lotto -mainoksiin käytävän varrella olevan kioskin edustalla. 
- 4 miljoonaa euroa jaossa tällä viikolla! 

Hetken mielijohteesta nappasin lottokupongin ja pysähdyin ostoksineni lukemaan, montakos numeroa taas pitikään laittaa ruutuun ja paljonkos maksaisivat.
Supisuomalaisuuden tunne alkoi hiipiä suoniini kuin varkain ruksatessani numeroita ruutuihin. Kreikassa en ollut lotonnut kertaakaan.

Tänä lauantai-iltana odotin lottoarvontaa: kynä ja paperi olivat kädessäni valmiina, jännitin uutislähetyksen loppumista ja oranssinväristen numeropallojen ilmaantumista ruutuun. 
Tulokseni olivat kaksi vaivaista oikeaa arvausta, mutta eipä ollut kukaan toinenkaan arvannut kaikkia seitsemää oikein, joten ensi viikolla voittotulos olisi vielä suurempi... Pitääpäs kokeilla taas, jos vaikka.

Oloni on nyt hyvin suomalainen; päälläni on raitainen yöpaita, ja natustelen piimälimppua ennen nukkumaanmenoani. Tulen näkemään unta Välimeren kuumista tuulista ja oliivipuiden varjoista.
Aamulla pitää taas miettiä, mikä maa mikä valuutta, mutta sitten vilkaisen parvekkeelle, jonka lasisuojaa pitkin valuvat noroina syyssateiden luomat purot sekoittaen taustalla näkyvien korkeiden mäntyjen ääriviivat aaltomaisen eläviksi. 

Sitten oloni on taas hyvin, hyvin suomalainen.













2 kommenttia:

  1. ensi kerralla parempi onni lotossa ! terv Aboflickan

    VastaaPoista

Kerro mielipiteesi :)